ASCO päivittää aivometastaasien hallintaa HER2-positiivisessa taudissa

Äskettäin ASCO päivitti sen ohjeita aivometastaasien (BM) hoidosta potilailla, joilla on HER2-positiivinen (+) edennyt rintasyöpä (BC). Päivitys sisältää systemaattisia tarkasteluihin perustuvia suosituksia systeemisestä hoidosta sekä konsensukseen perustuvia suosituksia sädehoidosta ja/tai leikkauksesta HER2+ BC:n ja BM:n yhteydessä.

Ohjeissa käsitellään kolmea kysymystä:

• Onko lähestymistapa BM:n paikalliseen hoitoon erilainen potilailla, joilla on HER2+ BC?
• Kuinka systeemistä hoitoa tulisi hoitaa potilailla, joilla on vain HER2+ BM verrattuna aivoihin ja muualle metastaaseihin?
• Pitäisikö potilaita, joilla on HER2+ BC, seuloa luun lihaskudoksen kehittymisen varalta?

Keskustellaan systeemistä lääkehoitoa koskevista suosituksista. Memantiinia käytetään kuitenkin paikallisen hoidon kanssa, joka sisältää kokoaivojen sädehoidon, kognitiivisen heikkenemisen viivyttämiseksi. Ohjeissa suositellaan, että memantiinia annetaan kokoaivojen säteilytyksen yhteydessä (tai enintään 6 kuukautta myöhemmin) ja hippokampuksen säteilyä vältetään (ns. hippokampuksen välttäminen ), jos etäpesäkkeitä ei ole 5 mm:n etäisyydellä hippokampuksesta. Siitä huolimatta, ei ole suoria tutkimuksia, joissa verrattaisiin pelkästään paikallisten hoitojen tehokkuutta ja turvallisuutta kokoaivojen säteilyyn ja memantiiniin stereotaktisen radiokirurgian kanssa tai ilman sitä.

Mitä tulee systeemiseen hoitoon, tukatinibia yhdistelmänä kapesitabiinin ja trastutsumabin kanssa voidaan tarjota potilaille, joilla on HER2+ BC ja BM ja joilla ei ole oireenmukaista massavaikutusta (eli ei merkkejä väsymyksestä, uneliaisuudesta, pahoinvoinnista ja oksentelusta, persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutoksia tai ongelmia). joilla on näkökyky) ja joiden sairaus on edennyt vähintään yhdellä aikaisemmalla HER2-ohjatulla hoitomuodolla. Paikallista hoitoa voidaan lykätä, kunnes kallonsisäinen eteneminen tapahtuu. Tämä on kuitenkin heikko suositus, joka perustuu heikkolaatuiseen näyttöön.

Ohjeissa käsitellään uusia todisteita HER2CLIMB-tutkimuksesta, joka sisältää tukatinibin, trastutsumabin ja kapesitabiinin hoito-ohjelman potilailla, joiden sairaus eteni trastutsumabi-, pertutsumabi- ja/tai trastutsumabiemtansiinipohjaisen hoidon aikana. HER2CLIMB-tutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän lisääntymisen kokonaiseloonjäämisessä ilman etenemistä (riskisuhde [HR] 0,48; 95 % CI, 0,34-0,69). BM-potilailla keskushermoston (CNS) etenemisvapaa eloonjääminen (eli kallonvälisen etenemisen tai kuoleman riski) parani merkittävästi, samoin kuin kokonaiseloonjääminen ja kokonaisvasteprosentti. On tärkeää huomata, että tämä suositus koskee vain potilaita, joilla on oireeton BM ja jotka eivät ole vielä saaneet paikallista hoitoa. Potilaiden oli täytettävä kelpoisuuskriteerit aiempien hoitolinjojen (ts. trastutsumabi ja pertutsumabi tai trastutsumabiemtansiini) epäonnistumisen vuoksi. HER2CLIMB-protokollaa voidaan harkita myös potilailla, joiden etäpesäke on alle 3–4 cm ilman oireenmukaista massavaikutusta ja joiden ennuste on suotuisa.

Potilaille, jotka saavat leikkausta ja/tai sädehoitoa BM-diagnoosin vuoksi ja joiden systeeminen sairaus on etenevä BM-diagnoosin ajankohtana, tulee tarjota HER2-kohdennettua hoitoa ja toisen linjan trastutsumabiderukstekaanihoitoa, minkä jälkeen tukatinibin, kapesitabiinin ja trastutsumabin HER2CLIMB-hoitoa. jos BM on vakaa paikallishoidon jälkeen.

Kirjallisuuskatsauksen päivityksessä todettiin, että vaikka neratinibi plus kapesitabiini verrattuna lapatinibiin ja kapesitabiiniin potilailla, jotka olivat saaneet toisen linjan (tai uudempaa) systeemistä hoitoa ja joilla oli oireettomia luun lihaskudoksia, eivät osoittaneet merkittävää eroa kokonaiseloonjäämisessä, todisteita oli toissijaisista tuloksista. että neratinibillä on keskushermostotoimintaa. Ei ole kuitenkaan riittävästi näyttöä, jotta voitaisiin suositella neratinibin ja kemoterapian käyttöä sen jälkeen, kun potilaat ovat saaneet toisen linjan systeemistä hoitoa.

Vaikka ohjeissa mainitaan a tämän jälkeen tutkiva analyysi KAMILLA-tutkimuksen kohortista, jossa tutkittiin trastutsumabiemtansiinin käyttöä potilailla, jotka olivat saaneet toisen linjan (tai tehokkaampaa) systeemistä hoitoa HER2+ -metastaattiseen BC-hoitoon lähtötilanteessa ja joiden vasteprosentti oli 21,4 %, asiantuntijapaneeli ei löytänyt riittäviä todisteita suosituksen antamiseen. KAMILLA-päätutkimuksessa keskityttiin trastutsumabiemtansiinin käyttöön potilailla, jotka olivat saaneet aikaisempaa HER2-kohdennettua hoitoa ja kemoterapiaa ja jotka olivat oireettomia tai joilla oli hoitamaton tai hallinnassa oleva BM.

Ohjeissa käsitellään myös NEfER-T-tutkimusta, jossa verrattiin neratinibia plus paklitakselia trastutsumabiin ja paklitakseliin ja havaittiin tilastollisesti merkitsevä suhteellinen riski 0,48 (95 % CI, 0,29-0,79; P = 0,002) potilaiden alaryhmässä, jotka eivät olleet saaneet aikaisempaa hoitoa oireisiin tai eteneviin keskushermoston etäpesäkkeisiin. Jälleen ohjeissa havaittiin riittämättömiä todisteita neratinibin ja paklitakselin käytön suosittelemiseksi.

Lopuksi, vaikka ohjeissa suositellaan, että kliinikoilla tulisi olla alhainen kynnys aivojen MRI-tutkimukseen potilailla, joilla on mitä tahansa neurologisia oireita, kuten äskettäin alkanutta päänsärkyä, selittämätöntä pahoinvointia tai oksentelua tai muutoksia motorisessa tai aistitoiminnassa, mutta ne suosittelevat, että potilailla. Ilman tunnettua BM-historiaa tai -oireita ei ole riittävästi näyttöä rutiininomaisen aivojen MRI-seurannan puolesta tai sitä vastaan, ja että tämän pitäisi käydä läpi yhteisiä päätöksentekoprosesseja.

Tämä ohjepäivitys toimii työkaluna kouluttaa farmaseuteja lisähoitovaihtoehdoista HER2+:n kehittyneen BC:n ja BM:n hoitoon HER2CLIMB-tutkimuksen perusteella ja antaa perustelut memantiinin käytölle tässä populaatiossa.

Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi. Sisältöä ei ole tarkoitettu korvaamaan ammattiapua. Tässä artikkelissa annettuihin tietoihin luottaminen on täysin omalla vastuullasi.

« Napsauta tätä palataksesi rintasyöpäpäivitykseen.