Psykoosilääkkeiden käyttö voi lisätä rintasyövän riskiä
Dopamiiniantagonisteina antipsykootit liittyvät kohonneisiin prolaktiinitasoihin estämällä dopamiinin sitoutumista dopamiini D2-reseptoreihin. Vaikka useimmat toisen sukupolven antipsykootit eivät sitoudu yhtä tiukasti D2-reseptoreihin kuin perinteiset psykoosilääkkeet, epätyypilliset psykoosilääkkeet, kuten risperidoni ja paliperidoni, liittyvät kohonneisiin prolaktiinitasoihin. Kohonneet prolaktiinipitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen riskiin sairastua rintasyöpään (BC). Antipsykoottien rooli BC:n kehityksessä on kuitenkin edelleen epäselvä.
Tutkijat suorittivat systemaattisen katsaus ja meta-analyysi PubMedissä, Embasessa ja Web of Sciencessa tunnistetuista havainnointitutkimuksista, joilla määritetään antipsykoottien käytön yhteys BC:n kanssa. Analyyseihin sisällytettiin kohortti- ja tapauskontrolloituja havainnointitutkimuksia, joissa tutkittiin ja määritettiin psykoosilääkkeiden käytön yhteys 16-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla. Poissulkemiskriteerit sisälsivät ei-englanninkieliset tutkimukset, ei-kohortti- tai tapauskontrolloidut tutkimukset, BC-kehitys ennen antipsykoottista altistusta ja tutkimukset, joissa ei verrattu antipsykoottisten lääkkeiden käyttöä käyttämättömään.
Yhdeksän tutkimusta, jotka edustivat 2 031 380 naista, sisällytettiin laadulliseen synteesiin ja laadun arviointiin systemaattiseen katsaukseen. Seitsemän tutkimusta (n = 1 557 013) sisällytettiin meta-analyysiin, ja ne antoivat yhdistetyn arvion kyseisestä yhteydestä.
Yhdeksästä tutkimuksesta viisi oli kohorttitutkimuksia ja neljä tapauskontrolloituja tutkimuksia. Tutkimukset olivat keskitasoisia tai korkealaatuisia. Mielenkiintoisen tuloksen tunnistamiseen käytettiin erilaisia menetelmiä (eli BC:n ensidiagnoosi, mukaan lukien kansainvälisen tautiluokituksen koodit, histologinen tai patologinen varmistus tai ruumiinavaus). Mahdollisiin sekaannuksiin sisältyi kliininen historia (esim. ikä, lääkkeiden, kuten litium-oraalisten ehkäisyvalmisteiden tai hormonikorvaushoito, joka voi vaikuttaa BC-riskiin), elämäntapa (esim. liikalihavuus, tupakointi, BMI ja päihteiden väärinkäyttö) ja sosioekonomiset tekijät. (esim. ammatti, tulot, koulutustilanne, Townsend-pisteiden yhteenveto – mikä on väestön aineellisen puutteen mitta).
Mukana olevista kliinisistä tutkimuksista altistuksen kestoa tutkittiin kolmessa tutkimuksessa, ja se vaihteli vähintään kahden psykoosilääkkeen reseptin saamisesta aiempaan altistukseen vuoteen 1 vuosi ennen BC-diagnoosia. Altistumisen laajuuden määrittelyä varten tehtiin ositus ja arvioitiin kumulatiivisia annoksia, keskimääräisiä vuosiannoksia, reseptien määrää, kestoa ja prolaktiinin nousutaipumusta. Kuusi yhdeksästä tutkimuksesta (viisi, jotka osoittivat osallistujat ja yksi ei) raportoivat merkittävistä yhteyksistä psykoosilääkkeiden käytön ja BC:n välillä.
Erityisistä löydöistä pitkäaikaisella käytöllä (eli kumulatiivinen annos >10 000 mg olantsapiiniekvivalenttia) havaittiin olevan pieni yhteys BC:n kehittymiseen. Todennäköisyys sairastua BC:iin kasvoi 74 %, kun antipsykoottista ainetta oli käytetty yli 5 vuotta (todennäköisyyssuhde [OR] = 1,74; 95 % luottamusväli, 1,38-2,21). Toisessa tutkimuksessa todettiin riskisuhteeksi (HR) 2,37 (95 % CI, 1,25-4,47), kun psykoosilääkkeitä käytettiin vähintään 6 vuotta. Epätyypillisten antipsykoottisten lääkkeiden alaryhmässä ei havaittu annos-vaste-suhdetta. Paradoksaalista kyllä, pienemmän altistuksen ja kohonneen BC-riskin välillä oli yhteys keskimääräiseen antipsykoottiseen altistukseen < 28 g/vuosi, joka liittyi HR:ään 2,49 (95 % CI, 1,69-3,66) ja ei-merkittävällä yhteys altistuksilla > 245 g/vuosi .
Altistuminen psykoosilääkkeille, joilla on prolaktiinia kohottavia ominaisuuksia, osoitti lisääntynyttä BC-riskiä. Antipsykootit, joilla oli sekä keski- että korkea prolaktiinia kohottavia ominaisuuksia, liittyivät merkitsevästi 1,56-kertaiseen lisääntyneeseen BC-kehityksen todennäköisyyteen (OR = 1,56; 95 % CI, 1,27-1,92) vähintään 5 vuoden ajan altistuneiden joukossa. Antipsykooteista, joilla on suurin prolaktiinia kohottava potentiaali, eli risperidoni, paliperidoni ja amisulpridi, BC:n kehittymisen riski kasvoi lähes kaksinkertaiseksi (HR = 1,96; 95 % CI, 1,36-2,82).
Kohorttitutkimusten yhdistetyt HR-arviot osoittivat 1,39-kertaisen kohonneen BC-riskin, mutta tapauskontrolloitujen tutkimusten OR-arvot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kirjoittajat päättelivät, että BC-riskin ja psykoosilääkkeiden käytön välillä oli kohtalainen yhteys, vaikka he varoittavatkin, että heidän havaintonsa perustuivat havainnointitutkimuksiin.
Potilaiden puolestapuhujina apteekkien tulee auttaa tunnistamaan naiset, joilla on suurin riski sairastua BC:n kehittymiseen tai uusiutumiseen (eli BC:n menneisyydessä tai suvussa), kouluttaa muita terveydenhuollon ammattilaisia näiden psykotrooppisten aineiden käyttöön liittyvästä mahdollisesta BC-riskistä ja kannustaa kelvollisia naisia käymään vuosittain mammografiaseulonnassa.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi. Sisältöä ei ole tarkoitettu korvaamaan ammattiapua. Tässä artikkelissa annettuihin tietoihin luottaminen on täysin omalla vastuullasi.
« Napsauta tätä palataksesi rintasyöpäpäivitykseen.
